Näin aktiivinen ATNR-refleksi kuormittaa hermostoa ja kehoa

Kuvan tehnyt Rosa-Maria Ikäheimonen tekoälyllä (ChatGBT)

Onko sinulla tai lapsellasi aktiivinen ATNR-refleksi – mutta et ole varma, mitä se tarkoittaa? Ehkä työskentelet kasvatuksen alalla ja pohdit, miten tämä refleksi vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja käyttäytymiseen? Tai kenties olet terveydenhuollon ammattilainen, joka kohtaa asiakkaita, joilla on selittämättömiä kehon oireita – kuten kipua, jumeja tai rasitusvammoja. Tässä blogissa pureudutaan ATNR-refleksin merkitykseen hermoston kehityksessä sekä haasteisiin, joita voi ilmetä, jos refleksi ei vaimene ajoissa. Lopussa annan helpot ohjeet siihen, miten voit testata toiselta ATNR:n aktiivisuutta – olitpa ammattilainen, vanhempi tai muuten aiheesta kiinnostunut.

Haasteet, joita ATNR-refleksi voi tuoda lapsen tai aikuisen arkeen

Jos ATNR ei vaimene noin puolen vuoden iässä, se voi häiritä hermoston normaalia kehitystä monella tasolla. Refleksin säilyminen vaikuttaa erityisesti tasapainoon, koordinaatioon, silmänliikkeisiin ja silmä-käsi-koordinaatioon – taitoihin, jotka muodostavat pohjan oppimiselle ja liikkumiselle. Näiden toimintojen heikentyminen voi näkyä lapsen arjessa monin eri tavoin:

Keskilinjan ylittämisen vaikeus – hankaloittaa lukemista, kirjoittamista ja urheilua
Motorinen kömpelyys – vaikeuksia esimerkiksi pyöräilyssä, uimisessa tai konttaamisen oppimisessa
Näköhaasteet – katseen seurannan ongelmat ja vaikeudet kohdistaa silmiä riveihin lukiessa
Kognitiiviset vaikeudet – erityisesti lukemiseen, kirjoittamiseen ja oppimiseen liittyvät haasteet
Kehon virheasennot – kuten skolioosi tai olkanivelen kuormitusongelmat
Käyttäytymisen säätelyn haasteet – levottomuus, impulsiivisuus ja keskittymisen vaikeus

Mitä tutkimustieto sanoo ATNR-refleksistä?

ATNR-refleksin säilymiseen liittyviä vaikutuksia on tutkittu useissa tuoreissa tutkimuksissa. Esimerkiksi McWhirter ym. (2024) havaitsivat, että vahvasti aktiivinen ATNR heijastuu koulukypsyyteen, hienomotorisiin taitoihin sekä lisääntyneeseen ylivilkkauteen ja tarkkaamattomuuteen. Wang ym. (2023) puolestaan löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden ADHD:n ja aktiivisten primitiivirefleksien välillä – erityisesti ATNR:n ja STNR:n osalta.

Myös näköön ja silmänliikkeisiin liittyviä yhteyksiä on alettu ymmärtää yhä paremmin. Tuoreessa tutkimuksessa Domingo-Sanz ym. (2025) osoitti, että ATNR-, STNR- ja TLR-refleksien vaimeneminen oli yhteydessä silmänliikkeiden parantumiseen sekä parempiin kuulo- ja näköhavaintotaitoihin. Lisäksi Gieysztor ym. (2020) havaitsivat vahvasti säilyneen ATNR-refleksin yhteyden lantion kallistuskulmaan ja näin ollen vaikutuksen kävelyn symmetriaan. 

Haluaisitko opiskella sensomotoriseksi valmentajaksi? Seuraava koulutus Keravalla alkaa marraskuussa 2025:

Sukellus syvemmälle ATNR-refleksin aiheuttamiin haasteisiin

1. Keskilinjan ylityksen vaikeus – vaikutukset oppimiseen ja liikkumiseen

Keskilinjan ylittäminen on edellytys monille toiminnoille: silmien on ylitettävä keskilinja lukiessa, käden kirjoittaessa, ja kehon liikkuessa urheilussa tai arjessa. Säilynyt ATNR vaikeuttaa tätä, sillä refleksi aiheuttaa raajojen ojentumisen ja koukistumisen pään asennon mukaan, mikä estää käsiä ylittämästä kehon keskustaa. Tämä näkyy varhain: vauva ei tuo käsiään lelulle tai suuhun ennen kuin ATNR alkaa vaimentua. Myöhemmässä iässä keskilinjan ylityksen vaikeus vaikuttaa suoraan lukemiseen, kirjoittamiseen ja motorisiin taitoihin.

2. Vakiintumaton lateraliteetti – kehon "dominoivan puolen" puute

Normaalisti kehon hallitseva puoli – eli se käsi, jalka ja silmä, jota lapsi käyttää mieluiten – vakiintuu luonnollisesti noin 6–8 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa, että lapsi oppii käyttämään selkeästi esimerkiksi oikeaa kättään kirjoittamiseen ja saman puolen jalkaa potkaisemiseen, mikä tehostaa motoristen taitojen hallintaa ja sujuvuutta. Kun lateraliteetti ei vakiinnu, lapsi epäröi, mitä kättä tai jalkaa käyttää, ja liikkeistä tulee kömpelöitä, epävarmoja ja rasittavia. Hän saattaa kirjoittaa oikealla kädellä, potkaista vasemmalla jalalla, katsoa lähelle oikealla silmällä ja kauas taas vasemmalla silmällä. Tämä johtaa turhaan kuormitukseen, nopeaan väsymiseen ja motorisiin vaikeuksiin. Säilynyt aktiivinen ATNR voi häiritä tätä kehitystä ja pitää lapsen niin sanotusti "sekalateraalisena", mikä tarkoittaa, ettei yksittäistä hallitsevaa puolta muodostu.

3. Heikko silmä–käsi-koordinaatio

ATNR-refleksillä on keskeinen rooli silmä–käsi-koordinaation kehityksen käynnistämisessä. Kun refleksi aktivoituu, se auttaa vauvaa yhdistämään pään käännön käden liikkeeseen, mikä luo perustan tulevalle tarkalle yhteistyölle silmien ja käsien välillä, nimittäin vauva alkaa katsomaan ojentunutta kättä. Jos tämä kehitysvaihe jää vajaaksi tai silmän ja käden koordinaatio ei pääse kehittymään, joka ilmenee vaikeuksina suorittaa tarkkoja liikkeitä, kuten pallon heittoa ja kiinniottoa, sekä ongelmina seurata liikkuvia kohteita katseella. Näin heikentynyt silmä–käsi-koordinaatio rajoittaa lapsen mahdollisuuksia leikkiin (etenkin pallopelit), urheiluun ja monipuoliseen arjen toimintaan (kuten pukeminen, syöminen, kädentaidot jne.)

4. Lukemisen vaikeudet (dyslexia)

Säilynyt ATNR vaikuttaa silmän seurantaliikkeisiin sekä silmänliikkeiden hallintaan, etenkin sakkadeihin eli nopeisiin, “hyppiviin” silmänliikkeisiin, jotka ovat välttämättömiä sujuvassa lukemisessa. Kun refleksi estää näiden silmänliikkeiden normaalia kehittymistä, lapsen silmät eivät kykene siirtymään joustavasti kirjaimesta toiseen tai riviltä toiselle. Tämä voi ilmetä lukemisen takkuilemisena, kirjainten ja numeroiden sekoittumisena sekä rivien yli hyppimisenä. Lisäksi binokulaarinen näkö, eli molempien silmien yhteisnäkö, voi jäädä vajaaksi, mikä johtaa kaksoiskuvien näkymiseen, silmien nopeaan väsymiseen ja rasittumiseen. Näiden haasteiden seurauksena lapsi voi kokea lukemisen uuvuttavana ja vaikeasti hallittavana.

Tuore tutkimus (Domingo-Sanz ym. 2025) osoittaa, että primitiivirefleksien vaimentuminen parantaa merkittävästi silmänliikkeitä, mikä puolestaan vahvistaa sekä näköhavaintojen että kuuloaistin tehokkuutta luoden oppimisen keskeisiä edellytyksiä hermostossa.

5. Käsinkirjoittamisen vaikeudet (dysgrafia)

ATNR aktivoituu pään kääntyessä, jolloin refleksin mekanismina katseen suunnan puoleinen käsi ojentuu ja sormet avautuvat automaattisesti. Tämä reaktio on tarkoitettu varhaiseen motoriseen toimintaan, mutta kirjoittamisen kaltaisessa hienomotorisessa tehtävässä se on kuin näkymätön voima, jota vastaan täytyy koko ajan taistella. Lapsi joutuu kompensoimaan tilannetta puristamalla kynää tiukasti tai jännittämällä käsi- ja rannelihaksia, mikä johtaa lihasväsymykseen (käsivarsien ja ranteiden ravistelu) ja keskittymisvaikeuksiin. Tämän seurauksena käsiala voi olla heikkoa, kirjaimet ovat epäselviä ja tekstin suunta vinossa. Muita kompensaatiokeinoja on epämukavat kirjoitusasennot, kuten kyynärpään liiallinen ojentaminen, tai kehon kiertäminen niin, että paperi jää kirjoittavan käden puolelle.

5. Urheilu, pyörällä ajaminen ja olkapäävammat

Kun pään asento ohjaa käden liikettä ja siten olkapään lihaksia, se voi johtaa epätasaiseen lihasten kuormitukseen ja altistaa erilaisille olkapäävammoille. Kun ATNR vaimenee, olkapään lihakset pystyvät toimimaan itsenäisesti ja eriytyneesti niskan liikkeistä, mikä edistää normaalin liikeradan ja lihastasapainon kehittymistä.

Myös pyörällä ajaminen voi olla vaikeaa tai sen oppiminen hankalaa, sillä pään käännökset laukaisevat refleksinomaisesti käsivarsien ojentumisen. Tämä aiheuttaa ohjaustangon tahattoman kääntymisen, mikä vaikeuttaa pyörän hallintaa ja tasapainon ylläpitämistä.

Isommassa kuvassa säilynyt ATNR vaikuttaa kehon molempien puolien samanaikaiseen käyttöön ja koordinaatio, jotka heikentävät liikkeiden sujuvuutta, lisää motorista kuormitusta (kompensaatiot) ja aiheuttaa nopeampaa väsymistä. Tämä näkyy erityisesti vaativissa urheilusuorituksissa, mutta myös arjen liikkumisessa.

7. Arjen kömpelyys – esineiden tippuminen ja sotkuinen syöminen

Koska ATNR aiheuttaa käsivarsien ojentumista ja sormien avautumista, seuraa siitä tavaroiden pudottelua käsistä. Tämä näkyy myös ruokailussa: lapsi voi olla “sotkuinen syöjä”, koska haarukka ei pysy kädessä tai tavarat tipahtelevat muutenkin.

8. ATNR ja skolioosi 

ATNR voi altistaa erilaisille virheasennoille ja epätasapainolle nivelissä ja luustossa. Gieysztor ym. (2020) havaitsivat, että vahvasti säilynyt ATNR-refleksi vaikutti lantion kallistuskulmaan ja näin ollen vaikutti kävelyn symmetriaan.

9. Käyttäytymisen haasteet

Säilynyt ATNR voi heijastua myös lapsen käyttäytymiseen. Tyypillisiä piirteitä ovat kärsimättömyys, egosentrisyys ja impulsiivisuus – lapsi voi olla levoton, haluaa saada asiat heti eikä malta odottaa. Nämä piirteet voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden muodostumista ja häiritä mm. oppimista kouluympäristössä tai harrastuksissa.

Käyttäytymisen haasteiden taustalla voi olla refleksin aiheuttama hermoston kuormitus ja häiriö motorisessa säätelyssä, mikä vaikuttaa aivojen kykyyn kontrolloida tarkkaavaisuutta, tunteiden säätelyä ja impulssikontrollia. Lisäksi vaikeudet kehon hallinnassa ja motorisessa koordinaatiossa voivat lisätä turhautumista ja stressiä, mikä näkyy käyttäytymisen impulsiivisuutena ja kärsimättömyytenä.

ATNR-refleksin merkitys hermoston kehityksessä 

Kuten alussa mainittiin, ATNR-refleksi on yksi varhaisimmista ja keskeisimmistä reflekseistä ja se kehittyy jo varhain kohdussa.

Se käynnistää vauvan potkuliikkeet ja tarjoaa hermostolle erittäin tärkeitä tuntoärsykkeitä, jotka auttavat lihasjäntevyyden ja kehon hallinnan kehittymisessä. ATNR tukee myös tasapainojärjestelmän varhaista kypsymistä sekä auttaa vauvaa liikkumaan sujuvasti synnytyskanavan läpi äidin supistusten rytmissä.

Synnytyksen jälkeen refleksi jatkaa tärkeää rooliaan motoristen taitojen oppimisessa. Kun vauva kääntää päätään, refleksi saa samalla puolella olevan käden ojentumaan, mikä laajentaa näkökenttää ja auttaa lasta hahmottamaan käsivartensa osaksi kehoa. Tämä silmä-käsi-yhteistyö on perusta myöhemmälle koordinoinnille ja kehotietoisuudelle.

Noin neljän kuukauden iässä ATNR alkaa integroitua, ja 6–7 kuukauden iässä se vaimenee kokonaan. Tämä kehitysvaihe on ratkaiseva, sillä refleksi edistää aivojen välisten yhteyksien kehittymistä sekä tukee tasapainojärjestelmän kypsymistä – hermoston osaa, joka säätelee paitsi liikkumista, myös vireyttä, tunteita ja autonomisen hermoston toimintaa. Näin ATNR toimii hermoston varhaiskehityksen tärkeänä "kapellimestarina", joka luo pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Haluatko ymmärtää lisää? Tällä videolla kerron karkeasti miksi refleksit kuormittavat hermostoa:

Haluaisitko opiskella sensomotoriseksi valmentajaksi? Lue lisää marraskuussa 2025 alkavasta koulutuksesta:

Vai haluaisitko tulla sensomotorisen valmennuksen alkukartoitukseen Keravalle?

Hups! Missäs se ohje ATNR-refleksin testaamiseen?

Ei hätää, ohje julkaistaan tässä tekstissä ensi viikolla!

Lähteet: 

Domingo-Sanz VA. 2024. Persistence of primitive reflexes associated with asymmetries in fixation and ocular motility values. J Eye Mov Res. Aug 19;17(2):10. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11379514/

Gieysztor E, Pecuch A, Kowal M, Borowicz W, Paprocka-Borowicz M. 2020. Pelvic Symmetry Is Influenced by Asymmetrical Tonic Neck Reflex during Young Children's Gait. Int J Environ Res Public Health. 2020 Jul 2;17(13):4759. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32630679/

Goddard Blythe, S. 2023. Reflexes, Movement, Learning & Behaviour – Analysing & unblocking neuro-motor immaturity. Gloucestershire: Hawthorn Press.

McWhirter K, Steel A, Adams J. 2024. The association between learning disorders, motor function, and primitive reflexes in pre-school children: A systematic review. J Child Health Care. 2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35830652/

Wang M, Yu J, Kim HD, Cruz AB. Attention deficit hyperactivity disorder is associated with (a)symmetric tonic neck primitive reflexes: a systematic review and meta-analysis. 2023. Frontiers in Psychiatry. Jul 7;14:1175974. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37484683/