Onko sinulla tai lapsellasi aktiivinen ATNR-refleksi – mutta et ole varma, mitä se tarkoittaa? Ehkä työskentelet kasvatuksen alalla ja pohdit, miten tämä refleksi vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja käyttäytymiseen? Tai kenties olet terveydenhuollon ammattilainen, joka kohtaa asiakkaita, joilla on selittämättömiä kehon oireita – kuten kipua, jumeja tai rasitusvammoja. Tässä blogissa pureudutaan ATNR-refleksin merkitykseen hermoston kehityksessä sekä haasteisiin, joita voi ilmetä, jos refleksi ei vaimene ajoissa. Saat myös käytännön ohjeet siihen, miten ATNR:n aktiivisuutta voi testata toiselta henkilöltä – olitpa ammattilainen, vanhempi tai muuten aiheesta kiinnostunut.

Tähän tekstiin olen koonnut refleksien tehtävät sekä refleksikohtaiset haasteet.

Päivitän tähän blogiin tutkimuksia primitiivireflekseihin liittyen.

Spinal Galant -refleksin aktiivisuus vauvaiän jälkeen voi olla merkki muidenkin aktiivisten refleksien läsnäolosta. Vaikutukset ulottuvat vaikeuteen istua paikoillaan, keskittymisen pulmiin, koordinaatioon ja lihasjännityksiin asti.

Tiedät varmasti miten tärkeää on huolehtia riittävästä levosta ja palautumisesta. Voi kuitenkin olla, että et saa tuosta palautumisen tunteesta kiinni. Hyvää tarkoittavat kehotukset esimerkiksi levätä ja nauttia lomasta voivat vain ärsyttää. Miksi palautuminen on vaikeaa? Lue blogista sekä kehon, että mielen näkökulma siitä, mistä oikein on kyse ja mitä asialle voisi tehdä. Blogi on kirjoitettu yhteistyössä psykologi-psykoterapeutti Jaana Blomin (Mielenmaa) kanssa.

Traumainformoitu työote tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ymmärrän vaikeiden ja traumatisoivien elämänkokemusten vaikutuksia ja suhtaudun näihin kokemuksiin sekä sinuun inhimillisesti, arvostavasti sekä myötätuntoisesti. Turvan kokemuksen vahvistaminen on traumainformoidun työskentelyn ytimessä. 

Käytkö aina hiukan kierroksilla ja pysähtyminen on sinulle vaikeaa? Ärsyynnyt kun ihmiset ympärillä kommentoivat, että sinun pitäisi rauhoittua. Tiedät kyllä hengitysharjoituksien hyödyt ja olet lukenut meditoinnista. Eikä kyse ole siitä, että et toivoisi keinoja kierrosten laskuun. Totaali pysähtyminen silloin, kun on mennyt jo pitkään lujaa on vain äärimmäisen vaikeaa ja se saattaa tuntua ahdistavalta. Rytminen liikeharjoittelu voisi olla vaihtoehto kierrosten laskemiseen. Niitä tehdessä ei totaalipysähdytä tai keskitytä hengitykseen. Ne ovat lempeitä, rauhoittavia ja luonnollisia liikemalleja, joissa pieni luonnollinen ja rauhoittava liike ja keinutus koko kehon läpi laskee kierroksia.

Onko sinulla joskus vaikeuksia keskittyä tai ylläpitää tarkkaavaisuutta? Sen sijaan ajatus harhailee ja katse vaeltaa. Kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kirjaakin lukiessa unohdat samantien mitä juuri luit. Tai oletko kärsinyt huimauksesta, päänsäryistä tai näön utuisuudesta? Niskakin on jumissa tuon tuosta. Silmien toiminnan häiriö voi olla yksi selittävä tekijä edellä mainittujen oireiden taustalla, mikäli mitään silmien sairautta tai muuta tilaa ei ole todettu. Tässä blogissa opit, miten monin eri tavoin silmien toiminta vaikuttaa hermostoon ja miksi silmien liikkeitä kannattaa treenata. 

Moro-refleksi voi olla aktiivinen myös aikuisella. Se on voinut jäädä vaikuttamaan hermostoosi lapsuudesta asti tai ilmentynyt uudestaan aikuisiällä. Se voi ilmentyä voimakkaan stressin tai elämäntilanteen, sairauden tai tapaturman johdosta. Myös luonnollinen ikääntyminen voi aiheuttaa refleksien uudelleen ilmentymistä. Moro-refleksi on varhainen taistele- tai pakene -reaktio ja saa aikaan stressihermoston aktivoitumisen ja stressihormoninen erittymisen.

Purentalihasten jumi harvoin rajoittuu kasvojen alueelle, vaan lihasten jännittyneisyyttä voi olla myös niskassa, kallonpohjassa, takaraivolla ja hartioissa. Tästä voi seurata monenlaista oiretta päänsäryistä huimaukseen. Bruksismi on yksi syy jumitilojen taustalla. Saatat purra hampaita yhteen päivällä ilman, että edes huomaat tekeväsi niin tai narskutella ainoastaan silloin kun nukut. Se jos jokin tekeekin tilanteesta turhauttavan, koska oireita ei ole niin helppoa saada kuriin.

Aivojen rooli hyvinvoinnissa on tärkeä. Hyvinvoinnin näkökulmasta tehokkaasti toimiva aivosaareke on tärkeässä roolissa. Silloin kun se toimii hyvin, pystyy se säätelemään stressi- ja lepohermoston toimintaa tehokkaasti. Jos sen sijaan tiedonvälitys tai aivojen kyky käsitellä saapuvaa tietoa on heikkoa, hermosto ja aivot eivät voi säädellä kehon sisäisiä prosesseja tehokkaasti. Tämä näyttäytyy erilaisina vaivoina ja oireina, jotka liitetään mm. stressiin.

Jos etsit keinoja rentoutumiseen ja stressin lievitykseen sinun ei tarvitse aloittaa hengitysharjoituksista. Mielestäni on paljon viisaampaa treenata ensin kehoaistia, koska on tärkeää tunnistaa miltä ylipäätään erilaiset hermoston tilat tai harjoitteet tuntuvat juuri sinun kehossasi. Jos et osaa yhtään sanoa onko jokin harjoite sinun keholle hyvä vai huono, tai olet ihan eksyksissä sen suhteen, miltä lepohermoston tila tuntuu: kehoaistia treenaamalla kehityt siinä.

Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa annan uudenlaisia näkökulmia palautumisen edistämiseen aivoja ja hermostoa treenaamalla. Esittelen kolme aspektia, jotka kietoutuvat toisiinsa tärkeällä tavalla. Nämä ovat: kiertäjähermo, kehoaisti sekä aivosaareke. Luettuasi sarjan ymmärrät, mikä rooli aivoilla ja hermostolla on kokonaisvaltaisesti terveyteesi aina jumien selätyksestä parempaan palautumiseen.