Moro-refleksi aikuisella – miten se vaikuttaa ja miten se sammutetaan?
Reagoitko herkästi - lähes kaikkeen? Saatat kuormittua äänistä ja häiriintyä kirkkaista valoista. Ehkä sinun on vaikeaa kuulla tarkasti hälinässä ja sulkea taustamelua pois? Ja auta armias melutasojen noustessa äkisti - sinäkin ärsyynnyt nopeasti. Saatat myös tuntea olosi jatkuvasti ylivirittyneeksi. Lysähtäessäsi sohvalle lepäämään, olet taatusti tikkana pystyssä, kun ulko-ovella kolahtaa. Muutenkin ajatus rentoutumisesta ja rauhoittumisesta on etäinen.
Kaikki edellä mainittu reagointiherkkyys liittyy hermoston ja aivojen tapaan tulkita “uhkaavia” tilanteita, olipa ne sitten tunteita ja ajatuksia tai ääniä, valoja tai kosketusta. Taustalla voi vaikuttaa ns. Moro-refleksi aikuisellakin. Tässä tekstissä opit, mistä Moro-refleksissä on kyse ja miten siitä pääsee eroon.
Moro-refleksi kuuluu jokaisen ihmisen normaaliin kehitykseen ja se ilmenee kohdussa jo hyvin varhain. Täysiaikaisesti syntyneellä vauvalla Moro-refleksi onkin jo täysin kehittynyt. Moro-refleksin tulee esiintyä ensimmäiset kuukaudet vauvan elämässä, sillä se on varhainen taistele tai pakene -reaktio. Kun Moro-refleksi “laukeaa” koko keho ojentuu, kädet aukeaa ja sitten supistuu eli kädet ja jalat tulevat “suppuun”. Reaktio herättää nopeasti voimakkaan tunnereaktion, eli saa aikaiseksi esimerkiksi vauvan voimakkaan itkun. Toisin sanoen, vauva säikähtää ja pyytää itkulla hoivaajan paikalle “pelastamaan” hänet.
Vauvalle Moro-refleksi on elintärkeä
Moro-refleksi on elintärkeä pienen vauvan elämän alkumetreillä hengissä säilymisen ja hoivan saamisen näkökulmasta.
Sillä vauvahan ei osaa vielä sanoa, onko äkillinen ääni, asennon muutos tai kosketus vaarallinen vai ei. Toisaalta hänen tarvitsee hälyttää hoivaaja itkullaan paikalle (vaikka varmuuden vuoksi), jos jotain vaarallista oikeasti tapahtuu.
Reaktio tapahtuu siis automaattisesti yllättävään muutokseen (vauvan pää notkahtaa, hän kuulee kovan ääneen tai silmiin osuu kirkasta valoa) ennen kuin siitä tehdään mitään tulkintaa. Eihän pieni vauva edes osaa tehdä tilanteista mitään tulkintoja, vaan toimii hyvin primitiivisesti.
Tilanteiden myötä kokemuksia alkaa kuitenkin karttumaan, joiden päälle tulkinnat alkavat lopulta rakentumaan hermoston kypsyessä entisestään. Tällöin vauva parhaassa tapauksessa tietää, että ei ole mitään hätää, vaikka vähän kellahdankin tässä lattialla selälleni. Tietenkin tilanne on toinen, mikäli hoivaaja ei anna turvaa ja lohdutusta vauvalle näissä tilanteissa.
Koska kehitymme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, on todella tärkeää saada näitä kokemuksia sekä hoivaajan turvaa ja apua tulkintaan, siitä että ei ole mitään hätää.
Moro-refleksi sammuu ja tilalle tulee aikuisen säikähdysreaktio
Refleksi on siis tärkeä ensimmäisten elinkuukausien aikana selviytymisen kannalta, mutta sen aiheuttamat vaikutukset voivat olla syvällisiä, mikäli sitä ei saada estettyä oikeaan aikaan ja “muutettua” aikuisen säikähdysreaktioksi eli Startle-reaktioksi.
“Muuttaminen” edellyttää hermoston normaalia kypsymistä ja sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen tukea erilaisten ärsykkeiden tulkintaan sekä hermoston rauhoittamiseen tilanteiden jälkeen.
Voidaan ajatella, että aikuisen säikähdysreaktio eli Stratle-refleksi on enemmän säädelty ja myös täysin normaali säikähdyksen aiheuttama reaktio, jossa ylemmät aivoalueet tulevat nopeammin mukaan arvioimaan “uhkaa”. Aikuisen säikähdysreaktio on nopea ja “laimeampi” ja myös “sammuu” nopeammin, koska tilanne voidaan tulkita ja oma keho-mieli rauhoittaa nopeasti. Moro-refleksin aiheuttama reaktio on taas pitkäkestoisempi ja heikommin säädelty vaste.
Esimerkki: Kuulet kovan äänen ja katseesi kääntyy äänen suuntaan, minkä jälkeen päätät, miten reagoit siihen. Tämäkin ketju on toki nopea, mutta lopullinen reaktio tulee pienellä viiveellä, koska ensin pitää pohtia, mistä tässä äänessä on kyse.
Moro-refleksi sen sijaan laukaisee herkästi voimakkaan hermostollisen reaktion, ja vasta sitten arvioidaan ”vaaran” luonne. Kun moro-reaktio on lauennut, alkaa kehossa virtaamaan mm. stressihormoneita ja tilanne on herkemmin “päällä” kehossa niin hermostollisesti kuin hormonaalisesti.
Moro-refleksin sammumiseen auttaa se, että vauva saa paljon erilaisia kokemuksia ympäristöstä. Ääniä, valoja, liikettä, asennon muutoksia ja kosketusta. Ympäristön eli hoivaajan reagointi vauvan varhaisiin reaktioihin vaikuttaa tulkintojen rakentumiseen ja refleksin mahdollisuuteen kehittyä säädellymmäksi reaktioksi muutoksiin.
Onko hoivaaja rauhallinen vai lietsooko omalla hätääntymisellä vauvan reaktioita? Tai jos hoivaaja näkee ympärillään paljon vaaroja, eikä anna lapsen liikkua vapaasti ja tutkia ympäristöään, saako Moro-refleksi riittävästi aistiärsykkeitä varhaisissa vaiheissa sammuakseen?
Jos Moro-refleksin sammumista ei tapahdu, Moro-refleksin kaltainen tapa suhtautua uhkaaviin tilanteisiin ja vaaroihin voi jäädä vaikuttamaan kehoon aikuisuuteen asti. Myös jokin voimakas elämässä koettu stressitilanne tai elämäntapahtuma, tapaturma tai vaikkapa leikkaus voi laukaista tällaisen reaktiomallin aikuisena päälle. Toisin sanoen, Moro-refleksi voi olla aktiivisena lapsuudesta asti tai ilmentyä aikuisuudessa uudelleen voimakkaan stressitilanteen myötä.
Koska voimakas stressi vaikuttaa aivoihin, on tärkeää saada rauhoitettua stressireaktiota kehosta ja saada autonominen hermosto toimimaan tasapainoisemmin.
Miten aktiivinen Moro-refleksi vaikuttaa?
Ylivalppaus, reaktiivisuus sekä yliherkkyys äänille, valoille, äkillisille asennon tai tasapainon muutoksille. Tällainen herkistynyt olotila kehossa on jo itsessään hyvin epämiellyttävää ja olo saattaa olla koko ajan vähän takakireä. Kuormitut tilanteista, joissa on monikanavaisia aistiärsykkeitä samanaikaisesti.
Tästä reagointiherkkyydestä seuraa stressihermoston aktivoituminen ja stressihormonien lisääntyminen veressä. Stressihormonit entisestään lisäävät reaktiivisuutta ja laskevat reagointikynnystä. Tästä muodostuu noidankehä, joka ruokkii itse itseään.
Lisäksi stressihormonit vaikuttavat vastustuskykyä laskevasti ja altistaa mm. allergioille. Saatat olla allerginen tai yliherkkä monille asioille tai sairastella usein.
Miten Moro-refleksi näkyy kehossa?
Moro-refleksi on kaikessa yksinkertaisuudessaan nopea, tiedostamaton ja automaattinen stressireaktio kehossa ja se aktivoituu sinun hermostollesi yllättävissä tai aiemmin uhkaaviksi koetuissa tilanteissa tai ärsykkeissä.
Yllättävän tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla kovin radikaali, vaan ihan jo kirkas valo, kova ääni, inhottavalta tuntuva kosketus tai asennon muutos kehossa voi olla reagointiherkälle hermostolle yllättävää.
Vauvoilla liike on selkeämmin havaittavissa: ensin kädet aukeavat, niska ja vartalo ojentuvat, jonka jälkeen palaavat suppuun kehon etupuolelle. Aikuisilla refleksin vaikutus kehon liikkeissä on hienovaraisempi. Se voi näyttäytyä enemmänkin kehon jännitteinä ja vaikeutena rentoutua.
Se näkyy kuitenkin samansuuntaisena: kehon taipuminen taaksepäin eli olet koko ajan vähän “valppaana” rintakehä edessä, lavat jännittyneinä tai puolestaan taipumuksena mennä “sikiöasentoon” suppuun tilanteissa ikäänkuin suojataksesi itseäsi tilanteissa, joissa valpastut, koet turvattomuutta tai säikähdät.
Pohdi: Mieti jokin tilanne, jossa säikähdät tai olet “valppaana”. Mitä kehossasi, asennossasi, lihasten jännityksessä ja hengityksessä tuolloin tapahtuu?
Moro-refleksi on ainut primitiivirefleksi, joka on yhteydessä kaikkiin aisteihin, eli näköön, kuuloon, tasapainoon ja kosketukseen. Sen vuoksi voi olla, että toisella se aktivoituu tasapainon menetyksen seurauksesta siinä missä toisella toisen ihmisen hyvältä tarkoittava kosketus tai yllättävät kovat äänet laukaisevat refleksin.
“Moro refleksi luo pohjan sille, miten
tulet reagoimaan elämässäsi erilaisille
tilanteille, luoden kulmakiven sinulle
tyypillisten reaktiomallien
muodostumiselle.”
Aktiivinen Moro-refleksi kuormittaa ja vie energiaa
Aistiherkkyydet ja matala reagointikynnys, voivat siis johtua pitkittyneestä stressitilasta kehossasi tai jo lapsuudesta asti opituista malleista tai turvattomuuden kokemuksista.
Tällaisten linssien läpi elämää katsominen vie luonnollisesti paljon energiaa. Tästä seuraa hermoston kuormittumista ja ”tavallinen” arkikin voi tuntua hyvin uuvuttavalta.
Moro-refleksin ollessa aktiivisena se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehosi olisi jotenkin koko ajan jossain Morolle tyypillisessä asennossa kädet ojossa. Se ilmenee pikemminkin siten, että kun altistut kuormittaville asioille, refleksi aktivoituu ja tuottaa voimakkaan ja vaikeammin säädeltävän stressireaktion kehoon, eli lihasjännitystä, säpsähdyksen ja stressihormonien erittymistä kehoosi.
Nämä hormonaaliset- ja keholliset muutokset viestivät jälleen hermostolle ”vaarasta” ja noidankehä on valmis. Kehon stressireaktio lisää valpastumista sekä uhka- ja vaarasignaalien skannaamista ympärstöstä.
Yhteenveto Moro-refleksin aktivoitumisesta ja vaikutuksista
Moro-refleksin voi aktivoida:
Äkillinen odottamaton tapahtuma (kaikki aistikanavat)
Melu (ääni)
Äkillinen liike tai valon muutos näkökentässä (näkö)
Kipu, lämpötilan muutos tai iholle tuleva kosketus tai vaikkapa kangas (taktiili)
Tasapainon menetys tai horjahdus (tasapainoelin)
Miten aktiivinen moro-refleksi ilmenee:
Nopea ärtyminen asioihin
Kuormitusherkkyys
Säikähdysherkkyys
Voimakas kehollinen reaktio eli pinnallinen hengitys, sykkeen nouseminen, verenpaineen nouseminen, ihon punoitus ja voimakkaat tunteet yllättävissä tai stressaavissa tilanteissa
Pitkäaikaiset vaikutukset:
Koska Moro-refleksi aktivoituu kaikkien aistien kautta, voi ongelmat näkyä kaikkien aistien yhteydessä. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mikä aistikanava refleksin aktivoi tai ei aktivoi. Tässä listauksessa on Moro-refleksin vaikutuksia kehossa:
Tasapainoelimeen liittyvät ongelmat: matkapahoinvointi, huono tasapaino, huono koordinaatio erityisesti pallopeleissä, joissa liikutaan paljon ja nopeasti
Silmän-motoriikka ja visuaaliset havainto-ongelmat
Vaikeus käsitellä tietoa ympäristössä, jossa on moniaistisia ärsykkeitä (voi näyttäytyä haasteina oppimisessa esim. luokkatila on vaikea ympäristö keskittyä)
Pupillien huono reagointi valoon: valoherkkyys, vaikeus lukea mustaa tekstiä paperista, silmien väsyminen kirkkaassa valossa (voi vaikuttaa oppimiseen
Huono kuulonerottelu, kuulon sekavuus, ei pysty sulkemaan taustamelua pois (tämä voi vaikuttaa myös oppimisvaikeuksissa, mm. lukunopeuden hitautena)
Ei tykkää muutoksista tai yllätyksistä
Yleinen ja pitkittynyt ahdistus, ylireaktiivisuus, ärtyneisyys
Nopea turhautuminen
Jännittyneet lihakset eli ns. ”lihaspanssari” koko ajan päällä
Vaikeus kestää kritiikkiä, tehdä päätöksiä ja heikko itsetunto
Hyperkatiivista käytöstä, josta seuraa aina voimakas uuvahtaminen.
Tarve kontrolliin ja tilanteiden hallintaan
Mistä tiedän onko minulla aktiivinen Moro-refleksi?
Jos epäilet aktiivista Moroa, sen voi testata siihen tarkoitetulla liiketestillä. Testaus kannattaa käydä tekemässä henkilöllä, joka tekee sensomotorista valmennusta ja primitiivirefleksityöskentelyä.
Jos koet kehossasi jännitystä ja vaikeutta rentoutua, voidaan tätä stressiä purkaa kehosta manuaalisella hoidolla:
Kirjassa “Neuromotor Immaturity in Children and Adults” on kuvailtu Moro-refleksin testaaminen aikuisilla ja lapsilla. Jos refleksi on aktiivisena sen näkee ja tuntee liiketestiä tehdessä. Liiketestien lisäksi tärkeässä roolissa on haastattelu sekä yleinen hermoston toiminnan tutkiminen.
Tältä tuntuu kun moro-refleksi sammuu?
Varsinaiset vaikutukset Moron poistumisesta tai ehkä pikemminkin kehollisen stressin vähenemisestä näkyy tietenkin kokonaisvaltaisesti kehossa ja mielessä. Moni kuvailee kehon jännitystilojen lauenneen, ylivirittäytyneisyyden lievittyneen, unen laadun parantuneen, säikähdysherkkyyden vähentyneen ja paremman keskittymiskyvyn tilanteissa joissa on ääntä ja melua.
Moni kertoo, että sammumisen näkee erityisesti niissä tilanteissa, joissa normaalisti olisi reagoinut voimakkaasti esim. suuttumalla, huomaa, että tilanne ei herätä enään niin voimakasta tunnereaktiota.
Tärkeää onkin, etenkin aikuisella jonka moro-refleksi ei ole pöässyt kehittymään aikuisen startle-reaktioksi se, että nyt aikuisena voi opettaa kehoa rauhoittumaan sekä uudelaisia reagointimalleja.
Miten pääsen eroon Moro-refleksistä?
Tulemalla stressiä ja jännityksiä purkavaan keholliseen hoitoon joka rauhoittaa välittömästi kehoa ja poistaa jännitteitä ja/tai aloittamalla liikeharjoittelun. Lue lisää hermoston resetointihoidosta täältä.
Liikeharjoittelua tehdään puolestaan yksilöllisen annostuksen mukaisesti. Karkeasti uskallan sanoa, että refleksityöskentely ei vie päivässä 5 minuuttia enempää aikaasi. Mutta.. Aivan kuten kaikessa, toistot, määrät, intensiteetit ja lepopäivät määrittyvät sen mukaan, miten hermostosi reagoi harjoitteluun ja minkälaiset resurssit ja voimavarat sinulla on käytössäsi.
Liikeharjoittelua saatetaan myös muokata yksilöllisesti, riippuen siitä, miten voimakkaasti sinun kehosi reagoi liikkeeseen. Esimerkiksi hyvin vahvasti pään asennon muutokseen reagoivaa Moro-refleksiä kannattaa lähteä hissukseen sammuttelemaan, ettei hermosto kuormitu harjoittelusta liikaa. En voi suositella lähtemään ominpäin liikeharjoitteluun vaan tekemään työskentelyä ammattilaisen kanssa.
Kaikki ei johdu Moro-refleksistä
On hyvä myös muistaa, että KAIKKI oireet, joita tässäkin tekstissä on listattu EI JOHDU aktiivisesta Moro-refleksistä. Asian voikin ajatella laajemmin: miten sinun hermosto on rakentunut varhaisessa fyysisessä ja psyykkisessä vuorovaikutuksessa, minkälainen elämäntilanteesi on ja minkälaiset voimavarat ja resurssit sinulla on.
Olen hermoston huomioiva fysioterapeutti ja käytän työssäni monipuolisesti erilaisia menetelmiä tai tulokulmia kuin Moro-refleksin liikeharjoittelu.
On aina tilannekohtaista, lähdetäänkö työskentelyyn vai ei. Kokonaisterveydentilanne tulee olla asianmukaisesti tutkittu ja selvitetty, nimittäin sensomotorinen valmennus (kuten ei fysioterapiakaan) korvaa lääketieteellistä hoitoa.
Jos kuitenkin olet hoitanut oireita lääkärin vastaanotolla, tavannut psykologin tai käynyt psykoterapiassa, tehnyt rentoutumis- ja hengitysharjoitteita, pyrkinyt panostamaan uneen ja syömiseen sekä keskittynyt arjessa ajanhallintaan ja pyrkinyt miettimään kokonaiskuormituksen hallintaa jne. mutta et ole saanut helpotusta oireisiin, voit tulla kokeilemaan voisiko sensomotorisesta lähestymisestä olla sinulle apua.
Sensomotorinen lähestyminen ei ole vain Moro-refleksin sammuttamista vaan kokonaisvaltaisesti rauhallisen ja kehoteitoisen liikeen avulla hermoston toimintaa tasapainoittavaa työskentelyä.
Terkuin,
Rosa Ikäheimonen
Fysioterapeutti ja sensomotorinen valmentaja
Varaa aika sensomotoriseen valmennukseen tai hermoston resetointi -hoitoon
Teen sensomotorista valmennusta ja kehollisia hoitoja hermoston resetointiin Keravalla, jossa molemmissa kartoitetaan myös Moro-refleksin aktiivisuutta. Voit varata ajan täältä.
Jos epäilet vahvasti Moro-refleksin aktiivisuutta hermostossasi mutta olet epävarma siitä haluatko sitoutua laajempaan prosessiin tai kartoitukseen suosittelen lämpimästi hermoston resetointi- ajan varaamista. Tämä on ns. “matalan kynnyksen” aloitus keholliseen työskentelyyn stressin ja jännityksen lievittämiseen kehon tasolla.
Alkukartoituksessa kartoitetaan puolestaan laajemmin hermoston toimintaa ja refleksien kartoitus on yksi osa kokonaisuutta. Lue lisää sensomotorisesta valmennuksesta täältä.
Käytettyjä lähteitä:
Goddar Blythe Sally. 2014. Neuromotor Immaturity in Children and Adults.
Goddar Blythe Sally. 2023. Reflexes, Movement, Learning & Behaviour: Analysing and Unblocking Neuro-motor Immaturity.
Kauranen Kari. 2019. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro.
Laurinsalo Veli. Miksi en opi?
Melillo R, Leisman G, Machado C, Machado-Ferrer Y, Chinchilla-Acosta M, Kamgang S, Melillo T, Carmeli E. 2022. Retained Primitive Reflexes and Potential for Intervention in Autistic Spectrum Disorders. Front Neurol. 7;13:922322. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35873782/
