POTS: yksi autonomisen hermoston toimintahäiriön muoto
Tuntuuko ylösnoustessa huimausta, sydämentykytystä, heikotusta tai pyörtymisen tunnetta? Kyseessä voi olla laajempi hermoston epätasapainoon liittyvä tila nimeltä POTS eli Posturaalinen ortostaattinen takykardiaoireyhtymä. POTS on autonomisen hermoston toimintahäiriön (dysautonomia) yksi muoto, jossa hermosto ei säätele verenkiertoa normaalisti pystyasennossa. Kun ihminen nousee ylös, sydämen syke kiihtyy poikkeuksellisen paljon, vaikka verenpaine ei välttämättä laske merkittävästi. Monelle tämä ei kuitenkaan näyttäydy pelkkänä sykkeen nousuna, vaan laajempana oirekokonaisuutena. Tässä blogissa opit, miten laajasti POTS voi vaikuttaa hermoston toimintaan sekä mitä sille voi tehdä.
-
POTS (Posturaalinen ortostaattinen takykardiaoireyhtymä) on tila, jossa kehon autonominen hermosto ei säätele verenkiertoa normaalisti pystyasennossa. Kun ihminen nousee ylös, syke nousee liikaa.
POTS lukeutuukin yhdeksi autonomisen hermoston toimintahäiriön (dysautonomia) muodoksi
Tyypillisiä tuntemuksia ovat huimaus ja sydämentykytys, sekä pitkällä aikavälillä “aivosumu” ja voimakas väsymys, joka ei helpota levolla.
Taustalla ei ole huono kunto tai “stressi itsessään”, vaan kehon säätelyjärjestelmän häiriö, jossa veri ei jakaudu tehokkaasti koko kehoon ja aivoihin pystyasennossa jolloin sydän kompensoi tilannetta nostamalla sykettä.
POTS ei myöskään useinkaan esiinny yksin, vaan siihen voi liittyä muita tiloja kuten:
Ehlers-Danlosin oireyhtymä (EDS)
Mastosolujen aktivaatio-oireyhtymä (MCAS)
Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)
Oireet voivat käynnistyä jonkin kuormittavan tilanteen kuten leikkauksen tai sairastamisen jälkeen, ja COVID-19 on yksi tunnettu mahdollinen laukaiseva tekijä.
Tutkiminen ja toteaminen perustuu siihen, miten syke reagoi asennon muutokseen: jos syke nousee selvästi ylös noustessa ilman merkittävää verenpaineen laskua, se voi viitata POTS:iin.
Hyvä uutinen on, että tilaa voidaan kuntouttaa, mutta se vaatii asteittaista etenemistä ja usein harjoittelun aloittamista kehoa kuormittamatta pystyasennolla.
Myös suolan käytön lisäämisellä sekä kompressiovaatteilla voidaan saada apua oireiden hallintaan
Entä jos hermoston haasteiden taustalla vaikuttaakin POTS?
Ylösnousemiseen liittyvän sydämentykyttelyn, huimauksen tai näön sumentumisen aikana voi tuntua siltä, että oire on äkillinen ja tuntuu vain siinä hetkessä.
Kuitenkin tilan pitkittyessä oireet usein syvenevät. Moni kokee jatkuvaa uupumusta, joka ei helpota levolla ja palautuminen liikunnasta, urheilusta tai ihan “vain” arjen kuormituksesta vie paljon aikaa.
Lisäksi ajattelu voi hidastua ja keskittyminen vaikeutua, jota kuvataan usein “aivosumuksi”. Myös unihäiriöt ovat mahdollisia. Osalla oireet voivat olla hyvin voimakkaita, kuten pyörtyilyä, mikä voi rajoittaa arkea merkittävästi.
Oireet voivat tulla ja mennä
POTS:iin liittyvät oireet eivät ole aina samanlaisia, ne voivat tulla ja mennä jaksoittain. Se voi tehdä tilan ymmärtämisestä myös haastavaa. Välillä voi olla parempia kausia, välillä kuormitus kasaantuu nopeasti ja oireet pahenevat.
Oire on yleisempi naisilla
Tutkimuksissa on havaittu, että POTS on yleisempi naisilla, erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Sitä voi kuitenkin esiintyä myös muilla henkilöillä. Oireet alkavat usein jonkin kuormittavan tekijän jälkeen, kuten virusinfektion, leikkauksen, raskauden tai muun kehoa kuormittaneen tilanteen seurauksena.
COVID-19, Long COVID ja POTS
Viime vuosina on huomattu yhteys myös COVID-19 -infektion ja Long COVID -tilan kanssa, osa sairastuneista kehittää POTS-oireita infektion jälkeen.
Taustalla ei ole “vain hermoston ylivireys” tai “hermoston ylikuormitus”, vaan siihen liittyy fysiologisia muutoksia kehon toiminnoissa. Toisin sanoen verenkierron säätely häiriintyy, jolloin veri pakkautuu helpommin alaraajoihin kun nouset pystyyn. Myös veren määrä kehossa voi olla normaalia pienempi.
POTS esiintyy harvoin itsekseen
Tärkeä, mutta vähemmän puhuttu näkökulma on se, että POTS esiintyy harvoin täysin yksinän. Monilla taustalla tai rinnalla on muitakin hermoston säätelyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka kuuluvat myös autonomisen hermoston toimintahäiriöihin.
Esimerkiksi sidekudokseen liittyvä Ehlers-Danlosin oireyhtymä (EDS) voi vaikuttaa verisuonten rakenteeseen ja näin ollen veren palautumiseen sydämeen. EDSissä tyypillistä on myös nivelten yliliikkuvuus, ihon venyvyys ja sidekudoksen hauraus.
Osalla esiintyy myös immuunijärjestelmän herkistymistä, kuten Mastosolujen aktivaatio-oireyhtymä (MCAS) mikä voi lisätä oireiden vaihtelua ja herkkyyttä erilaisille ärsykkeille. MCAS on häiriö, jossa kehon immuunijärjestelmän syöttösolut aktivoituvat liiallisesti ja vapauttavat hallitsemattomasti välittäjäaineita, kuten histamiinia. Tämä aiheuttaa laaja-alaisia, toistuvia oireita useissa elinjärjestelmissä, kuten iholla, ruoansulatuksessa ja hengitysteissä.
Pitkittyneessä oireilussa kuvaan liittyy usein myös voimakas uupumus ja kuormitusherkkyys, ja osalla täyttyy Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) kriteerit. Tämä tekee tilanteesta monimutkaisemman, koska kehon sietokyky kuormitukselle ei ole tasainen.
Mistä tiedän onko minulla POTS?
POTS voidaan tutkia selvittämällä, miten syke ja verenpaine reagoivat asennon muutokseen.
Diagnoosia tukee se, että syke nousee yli 30 lyöntiä minuutissa (tai yli 120/min) 10 minuutin sisällä ylös nousemisesta ilman merkittävää verenpaineen laskua. Tätä voidaan arvioida vastaanotolla seisomakokeella tai tarkemmin kallistuspöytätutkimuksella.
Käytän itse vastaanotolla POTSin selvittämiseen sormen ympärille asetettavaa pulssioksimetriä sekä verenpainemittaria.
POTS ei ole siis vain “huonoa kuntoa” tai liikaa stressiä, vaan hermoston säätelyn häiriö, joka vaikuttaa koko kehon toimintaan. Oireet ovat lisäksi moninaisia, ja voivat näyttäytyä väsymyksenä ja palautumisen haasteina.
Siksi on tärkeää ymmärtää että POTS:issa kyse ei ole “vain” sydämen sykkeen noususta tai pyörtymisen tunteesta. Oireet voivat olla osa laajempaa hermoston toimintahäiriötä (dysautonomia).
Apua POTSiin fysioterapiasta
POTS:n kuntoutuksessa keskeistä ei ole pelkkä “kunnon kohottaminen”, vaan kehon säätelyjärjestelmän asteittainen uudelleenharjoittaminen.
Tutkimukseen pohjautuvissa kuntoutusmalleissa harjoittelu aloitetaan usein vaakatasossa tai istuen, jotta oireita ei provosoida heti pystyasennolla. Tällöin voidaan harjoittaa sydäntä ja verenkiertoa turvallisemmin esimerkiksi soutamalla, uiden tai makuupyörällä.
Harjoittelu etenee vaiheittain kuukausien aikana kohti pystyasentoa sitä mukaa, kun kehon sietokyky paranee. Samanaikaisesti vahvistetaan erityisesti alaraajojen ja keskivartalon lihaksia, koska ne toimivat tärkeänä “pumppuna” veren palauttamisessa sydämeen ja aivoihin.
Kuntoutuksessa korostuu säännöllisyys, maltillinen eteneminen ja kehon kuunteleminen, tarvittaessa harjoittelua myös kevennetään tai viedään hetkellisesti takaisin helpommalle tasolle. Tärkeää onkin säätää harjoittelua oman jaksamisen ja palautumisen mukaan.
Vaikka alkuvaihe voi tuntua kuormittavalta, pitkäjänteinen harjoittelu voi vähitellen parantaa oireita ja arjen toimintakykyä.
Lisäksi suolan käytön lisääminen (terveydenhuollon henkilön ohjauksessa) sekä kompressiovaatteet voivat helpottaa oireita.
Myös sensomotoriset harjoitteet, jotka aloitetaan makuuasennosta, voivat olla POTS-kuntoutuksessa erityisen toimivia, koska ne mahdollistavat hermoston ja kehon säätelyjärjestelmien harjoittamisen ilman pystyasennon aiheuttamaa kuormitusta, samalla rakentaen vähitellen kehon sietokykyä ja valmiutta siirtyä kohti pystyasentoa.
Hermoston huomioivaa fysioterapiaa Keravalla
Jos epäilet itselläsi POTSia tai kaipaat tukea POTSin kanssa pärjäämiseen tervetuloa hermoston huomioivaan fysioterapiaan Keravalle. Vastaanotolla voidaan arvioida POTSin mahdollisuutta oireiden taustalla sekä lähteä yhdessä kuntouttamaan POTSin aiheuttamaa haittaa arjessasi.
Lähteet:
Children’s Hospital of Philadelphia (CHOP). Modified Dallas POTS Exercise Program.
Fu, Q., & Levine, B. D. (2018). Exercise and non-pharmacological treatment of POTS. Autonomic Neuroscience, 215, 20–27.
National Institute of Neurological Disorders and Stroke (2023). Postural Tachycardia Syndrome Information Page
Raj, S. R. (2021). Postural Orthostatic Tachycardia Syndrome (POTS). National Center for Biotechnology Information
