Autonomisen hermoston toimintahäiriö, jossa moninaiset oireet eivät ole vain “korvien välissä”
Hakkaako sydän pienestäkin rasituksesta niin, että alat miettiä, onko sinulla vain huono kunto? Huimaako tai heikottaako, kun nouset ylös? Paleletko helposti tai hikoiletko tavallista enemmän? Väsytkö kuormituksesta poikkeuksellisen helposti ja huomaat, että palautuminen vie paljon enemmän aikaa kuin ennen?
Joskus tällaisten oireiden taustalla voi olla autonomisen hermoston toiminnan häiriö eli dysautonomia. Kyse ei siis välttämättä ole siitä, että olisit huonokuntoinen, laiska tai ettet vain ”kestäisi rasitusta”. Kehon säätelyjärjestelmä voi yksinkertaisesti joutua tilanteeseen, jossa sen on vaikeampi mukauttaa elimistön toimintaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Tässä blogissa kerron, mitä autonomisen hermoston toimintahäiriöllä tarkoitetaan ja miten sitä voidaan huomioida fysioterapiassa.
Mikä ihmeen autonominen hermosto?
Autonominen hermosto on hermoston osa, joka säätelee jatkuvasti monia kehon toimintoja ilman, että sinun tarvitsee tietoisesti ajatella sitä.
Se osallistuu esimerkiksi:
sydämen sykkeen säätelyyn
verenpaineen ja verenkierron säätelyyn
hengityksen säätelyyn
ruoansulatukseen
kehon lämpötilan säätelyyn (hikoilu/palelu)
Sen tehtävänä on auttaa kehoa mukautumaan jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin.
Kun nouset seisomaan, keho joutuu esimerkiksi tekemään nopeasti muutoksia verenkierron säätelyssä, jotta aivojen verenkierto säilyy riittävänä.
Kun liikut, sydämen ja verenkierron pitää mukautua kasvaneeseen energiantarpeeseen. Kuumassa kehon täytyy puolestaan tehostaa lämmön poistamista esimerkiksi hikoilun avulla. Säätely tapahtuu siis koko ajan, yleensä täysin huomaamatta.
Mitä tapahtuu, jos säätely ei toimi tarkoituksenmukaisesti?
Dysautonomia ei ole yksi yksittäinen sairaus, vaan kattotermi erilaisille autonomisen hermoston toiminnan häiriöille. Oireet riippuvat paljon siitä, millainen hermoston säätelyn häiriö on kyseessä.
POTS on yksi dysautonomian muoto
Yksi tunnetuimmista autonomisen hermoston toimintahäiriöistä on POTS eli posturaalinen ortostaattinen takykardiaoireyhtymä.
POTSissa erityisesti pystyasento tuottaa huonoa oloa. Ylös noustessa sydämen syke nousee poikkeavan paljon ja verenkierron säätely ei toimi normaalisti.
POTS voi kuitenkin näkyä paljon laajempana oirekokonaisuutena kuin pelkkänä sydämen sykkeen nousuna, kuten huimauksena, uupumuksena, aivosumuna, rasituksensiedon heikkenemisenä ja pitkänä palautumisaikana rasituksesta.
Milloin dysautonomian oireet voivat korostua?
Joillakin oireet korostuvat esimerkiksi pystyasennossa tai pitkäkestoisessa seisomisessa. Toisilla liikunta tai muu fyysinen kuormitus voi aiheuttaa voimakkaan oireilun.
Myös kuumuus, kylmyys, ruokailu, unenpuute tai muu kehon kuormitus voivat vaikuttaa oireisiin.
Kuormituksen ei aina myöskään tarvitse olla vain fyysistä rasitusta.
Myös kognitiivinen ja emotionaalinen kuormitus kuluttavat elimistön säätelykapasiteettia. Pitkä päivä tietokoneella, keskittymistä vaativa työ, kiire, voimakkaat tunteet tai vaativa vuorovaikutustilanne voivat tuntua kehossa hyvin konkreettisesti.
Siksi dysautonomiaan liittyvä oireilu ei aina näytä ulospäin siltä, että ihmisellä olisi mitään erityistä ongelmaa. Ihminen voi näyttää täysin hyvinvoivalta, vaikka kehon sisäinen säätely joutuu tekemään jatkuvasti huomattavan paljon töitä.
Tämä luonnollisesti väsyttää ja kuormittaa. Voi aiheutta uupumusta, kipuja ja epämukavaa oloa.
Dysautonomian oireet eivät ole ”vain korvien välissä”
Kun sydän hakkaa, huimaa, väsyttää tai olo menee heikoksi, oire on todellinen, vaikka ulospäin ei näkyisikään mitään.
Samalla on tärkeää muistaa, että yksittäinen oire ei vielä tarkoita dysautonomiaa. Esimerkiksi huimauksella, sydämentykytyksellä ja väsymyksellä voi olla monia erilaisia syitä.
Siksi pitkittyneet tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavat oireet on tärkeää selvittää terveydenhuollossa. Dysautonomiaa voidaan myös kartoittaa vastaanotollani, mutta lopullisen diagnoosin tekee aina lääkäri.
Kun autonomisen hermoston toimintahäiriö on tunnistettu tai sitä epäillään, fysioterapiassa huomioidaan ensisijaisesti se, miten sinun keho ja hermosto reagoi kuormitukseen ja millä tavalla kuormitusta kannattaa annostella.
Tavoitteena ei ole vain ”treenata enemmän”, vaan löytää juuri sinun keholle ja hermostolle sopiva tapa liikkua, palautua ja vähitellen kasvattaa kuormituksen sietokykyä.
Hermoston huomioivaa fysioterapiaa Keravalla
Dysautonomiaan liittyvien oireiden kanssa kuntoutuksessa on tärkeää huomioida kokonaisuus. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäiseen oireeseen, pyritään ymmärtämään, miten juuri sinun kehosi reagoi erilaisiin tilanteisiin ja kuormitukseen.
Vastaanotollani voimme yhdessä kartoittaa oireitasi ja sitä, millaiset asiat niitä mahdollisesti lisäävät tai helpottavat. Tämän pohjalta voidaan lähteä rakentamaan arkeen sopivia keinoja ja harjoittelua, joiden avulla toimintakykyä voidaan vahvistaa ilman, että jokaiseen harjoitukseen tarvitsee maksaa hintana oireiden paheneminen.
Tavoitteena on löytää kehollesi sopiva tapa edetä ja rakentaa vähitellen parempaa kuormituksensietoa, toimintakykyä ja luottamusta omaan kehoon.
Jos tunnistat itsesi näistä oireista tai epäilet, että niiden taustalla voisi olla autonomisen hermoston toimintahäiriö, voit varata ajan hermoston huomioivaan fysioterapiaan fysioterapeutti Rosa-Maria Ikäheimoselle Keravalle.
Terveisin,
Rosa-Maria
