Tutkimustietoa primitiivireflekseistä

Kuva: Canva. Luza Studios. Researching and creative writing at home.

1. McWhirter K, Steel A, Adams J. The association between learning disorders, motor function, and primitive reflexes in pre-school children: A systematic review. J Child Health Care. 2024 Jun;28(2):402-428.

   Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella oppimishäiriöiden, motoristen toimintojen sekä primitiivirefleksien välistä yhteyttä esikouluikäisillä lapsilla. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 27 tutkimusta aiheesta.

   Synnynnäiset, kromosomaaliset sekä hankitut neurologiset tai patologiset tilat suljettiin pois.

   Kolme tutkimusta sisälsi primitiiviset refleksit, joissa ATNR-refleksi korreloi positiivisesti hienomotoristen taitojen, “kouluvalmiuksien” ja "impulsiivisuuden, yliaktiivisuuden ja tarkkaamattomuuden" kanssa.

   Voit lukea koko tutkimuksen täältä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35830652/
   

2. Stephens-Sarlós, E., Toth, E., Ihász, F., Alföldi, Z., Somogyi, A. & Szabo, A. Changes in primitive reflexes in older adults and their relationship to mental health indices: An experimental investigation. Experimental Gerontology. 2024. No 196.

   Tutkimukseen osallistui 95 henkilöä, jotka olivat iältään yli 60-vuotiaita. Osallistujista 22 % oli miehiä ja 78 % naisia. Kokeellisessa ryhmässä oli 38 osallistujaa ja kontrolliryhmässä 57 osallistujaa.

   Tutkimuksessa havaittiin, että 16 viikon sensomotorinenharjoitusohjelma paransi kognitiivista toimintaa kokeellisessa ryhmässä, mutta ei kontrolliryhmässä. Lisäksi primitiivirefleksien esiintymisen väheneminen korreloi koetun stressin ja toivottomuuden kanssa. Kokeellisessa ryhmässä primitiivirefleksien määrä laski kolminkertaisesti verrattuna kontrolliryhmään, jossa primitiivirefleksien määrä kasvoi lähes kolminkertaisesti.

   Primitiivirefleksien esiintyvyyden lisääntyminen olivat yhteydessä negatiivisiin mielenterveydellisiin tekijöihin kuten stressiin, toivottomuuteen ja heikompaan hyvinvointiin, kun taas muutokset olivat päinvastaisia kokeellisessa ryhmässä.

   16 viikon sensomotorinen harjoitusohjelma piti sisällään ATNR, STNR, TLR, CTGR, moro-, Spinal galant-, tarttumis-, imemis-, Glabellar- ja Babinski-refleksien inhibointiin tähtääviä harjoitteita ohjatusti 30 minuuttia kerrallaan kaksi kertaa viikossa.

   Voit lukea tutkimuksen täältä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39284460/

3. Wang M, Yu J, Kim HD, Cruz AB. Attention deficit hyperactivity disorder is associated with (a)symmetric tonic neck primitive reflexes: a systematic review and meta-analysis. Front Psychiatry. 2023 Jul 7;14:1175974.

   Tähän meta-analyysiin sisällytettiin neljä artikkelia, yhteensä 229 henkilöä.

   Tutkimuksessa tutkittiin primitiivirefleksien ja ADHD:n välistä korrelaatiota.

   Reflekseistä ATNR ja STNR osoittivat positiivista yhteyttä ja kohtalaista korrelaatiota ADHD:n kanssa. Mitä heikommin ko. refleksit olivat integroituneet ADHD-henkilöillä, sitä enemmän oli havaittavissa ADHD -oireita, kuten käyttäytymisen haasteita, ahdistusta, impulsiivisuutta sekä oppimishaasteita.

   Pääset lukemaan koko tutkimuksen täältä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10361412/

4. Bob P, Konicarova J, Raboch J. Disinhibition of Primitive Reflexes in Attention Deficit and Hyperactivity Disorder: Insight Into Specific Mechanisms in Girls and Boys. Front Psychiatry. 2021 Nov 8;12:430685.

   Tutkimuksessa mukana 80 lasta, jolla diagnosoitu ADHD. Ryhmässä 40 poikaa ja 40 tyttöä, joilla ei ole lääkitystä käytössä. Kontolliryhmässä 60 lasta, 30 poikaa ja 30 tyttöä. Ikäjakauma ryhmissä 8-11 vuotta.

   Testattu hypoteesi, missä määrin ADHD-oireet sekä tasapainojärjestelmän ongelmat liittyvät refleksijäänteisiin, kuten ATNR:ään ja STNR:ään.

   Tutkimuksessa havaittiin, että ADHD-oireet sekä tasapainohäiriöt liittyvät vahvasti ja spesifisesti ATNR ilmentymiseen tytöillä ja STNR ilmentymiseen pojilla.

   Kognitiiviset ja motoriset toimintahäiriöt sekä häiriintynyt tasapaino liittyvät vahvasti primitiivisiin reflekseihin (ATNR tytöillä ja STNR pojilla), joita ei ole riittävästi “tukahdutettu” ja estetty myöhemmissä kehitysvaiheissa.

   Pääset lukemaan koko tutkimuksen täältä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34819879/
   

5. Melillo R, Leisman G, Mualem R, Ornai A, Carmeli E. Persistent Childhood Primitive Reflex Reduction Effects on Cognitive, Sensorimotor, and Academic Performance in ADHD. Front Public Health. 2020 Nov 17;8:431835.

Tutkimus tehtiin 2 175:lle 3,2–22,04-vuotiaalle henkilölle yhdysvalloissa, joilla oli diagnosoitu ADHD. Tutkimuksessa tehtiin 12 viikon harjoitusohjelma, jonka jälkeen primitiivirefleksit vähenivät merkittävästi, samoin kuin suorituskyky kaikilla motorisilla ja kognitiivisilla mittareilla parani merkittävästi.

Kuullun ymmärtäminen parani 7 % ja matemaattinen ongelmanratkaisu parani 5 %.

Tutkimuksessa todettiin, että suhteellisen yksinkertaisen aivojen toimintaan perustuvan harjoitusohjelman sisällyttäminen koulutusjärjestelmään maailmanlaajuisesti voisi suhteellisen edullisesti parantaa akateemista, kognitiivista ja motorista suorituskykyä.

Pääset lukemaan koko tutkimuksen täältä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7706103/

6. Niklasson, I., Niklasson, M., Norlander, T., & Rasmussen, P. Adults with sensorimotor disorders: enhanced physiological and psychological development following specific sensorimotor training. Frontiers in Psychology. 2015. Nro 6.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voisiko aiemmin vain lapsille ja nuorille käytettyä SMT (sensorimotor therapy) -ohjelmaa käyttää myös aikuisten primitiivirefleksien integroimiseen.

Tutkimukseen osallistui 14 keski-iältään 35-vuotiasta henkilöä ja vertailuryhmässä oli 100 iältään 11–17-vuotiasta henkilöä. Kaikilla osallistujilla oli sensomotorisia häiriöitä ja kaikki suorittivat 3 vuotta kestävän SMT-ohjelman Retraining for Balance –metodin mukaisesti.

Tutkimuksessa havaittiin fysiologisen ja psykologisen kehityksen, erityisesti tasapainon ja orientaation, parantumista primitiivirefleksityöskentelyä sisältävän sensomotorisen harjoittelun tuloksena. Tulokset osoittivat merkittäviä parannuksia kaikilla mittareilla molemmissa ikäryhmissä.

Ohjelma koostui seitsemästä osasta, joita olivat primitiivirefleksiliikemallit, vestibulaarinen stimulaatio, auditiivinen havaintostimulaatio, taktiilinen stimulaatio, karkeamotoriset perustaidot, urheiluun liittyvät karkeamotoriset taidot ja täyden-tävät harjoitukset.

Harjoitteita tehtiin kotona päivittäin 15 min ja lisäksi oli säännöllisiä tapaamisia terapeutin kanssa.

Pääset lukemaan tutkimuksen täältä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4406001/